tiistai 17. helmikuuta 2015

Juudas

(Olen tosi huono kuvaaja, mutta otin muutaman kuvan Juudaksenpuun avautuneesta sydämenmuotoisesta ja lehdestä. Väriltään purppura. Ja pari kukintoa on avautunut myös.Ne muistuttavat tuoksuherneen kukkia. Rungossa oleva kukkarykelmä ei ole vielä avautunut kunnolla.)

Olen alkanut kutsua kuistilla talvehtinutta puuta nimellä "Juudas". Kyseessä on siis Amerikanjuudaksenpuu / Nuppupuu, kasvinimeltään Cercis Canadensis Forest Pansy . (rakkaalla lapsella on monta nimeä). Kauheaa -nimensä se on saanut Judas Iskariotin mukaan joka mukamas hirtti itsensä puuhun. Nyt pitäisi enää tietää uskaltaako tämän koskaan istuttaa puutarhaan. Tiedän ainakin Kaisaniemen kasvitieteellisessä sen kasvavan kasvihuoneessa. Ruotsissakin tälle tarjotaan vain etelä-ruotsin vyöhykkeitä I, korkeintaan II. Pitäisi kokeilla enemmälti Suomessa. Varsinkin alkuvuosina istuttelin iloisena arkojakin kasveja murehtimatta kun en tajunnut niiden olevan arkoja, Japaninvaahteraa ja Magnoliaa ainakin. Tieto lisää kyllä huomattavasti tuskaa. Mutta silti tekee aina mieli kokeilla uutta. Ehkäpä otan riskin ja lykkään tämän siihen tontin lämpimimpään nurkkaukseen ja hankin kuistipuuksi syreenin tai pilariomenapuun.

Mikä tässä sitten on erikoista? Ainakin se, että kukkii suoraan rungosta vaaleanliloin kukin. Omaa suloiset sydämenmuotoiset, upean tummanpurppuraiset lehdet. Ulkoasultaan muistuttaa kovasti Katsuraa. Syysväri on huikean punainen.

Tuulinen ja jäätävän kylmä päivä, varminta pysytellä kuistilla. 


Tälläiset sievät pienet ruukut ostin taannoin Kukkatalosta. Näyttävät vanhoilta kuin hauta, mutta ovat oikeasti uusia. Hienohelma roskaa taas aikalailla kuten aina tähän vuoden aikaan. Taidan kiikuttaa sen suihkuun. On silti ihan lemppariviherkasvejani.
Jaloleinikkiin avautuu uusia kukkia. Päätin olla ottamatta pelargoninpistokkaita, mutta sainkin vahingossa katkaistua yhden oksan jonka laitoin multaan. Edustakoon tämän vuoden ainoaa pistokasta.

Kylvöistä on noussut Koreakärsämön taimia muutama. Löysin jämäpussin kaapin perukoilta. Akileijoista ei näy mitään vaikka kylmäkäsittelin. Plääh.
Olen tullut siihen tulokseen, että Provadopuikot ovat huijausta. Useamman olen laittanut Jouluruusuihin kirvoja pois ajamaan (joita ei ollut edes kovin paljon). Eipä tehonnut vaikka olivat aika kalliitakin. Perinteisellä mäntysuovalla lähti. Kaikki neljä, kolme valkoista ja yksi tumma, ovat toistaiseksi hengissä ja heille on katsottuna paikka pihalla. 
Orjanlaakeri on myös säilynyt kivannäköisenä
Pikkuorvokit :) 
Ja viimeinen hyasinteista kukkii ja tuoksuu huumaavalle, tämä onkin kaarihyasintti malliltaan.

10 kommenttia:

  1. Oi kun hyvää seuraa sulla on tuolla kuistilla, ei ulos kannata lähteäkään. Ihania siementaimia, minäkin kuvasin tänään ensimmäisiä kolmea, mutta ne ovat kaikki samaa ohdakelaatua, muita lajeja ei vielä ole itänyt.
    Juudas sopiikin niin hyvin pääsiäiseen, itse olenkin ihan pääsiäisfiiliksissä jo aurinkoisen ja leudon sään myötä (siis leuto tuulensuojassa ;-)) Muistaakseni tuo Juudas-legenda on varsin romanttinen, puu puhkesi surusta punaisiin kukkiin tai jotakin sen tapaista, vai oliko se häpeästä... Aika ihana juttu kumminkin! Hurmaavia nämä kasveihin liittyvät tarut ja tarinat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila. Nyt näinkin söpöt taimesi uutiskirjeestä. Ihanat. Joko olet pääsiäisfiiliksissä, miten hyvä! Söpöä jos tarina onkin hellyyttävä eikä karmea.

      Poista
  2. No onpa hienot kukat Juudaksella, lehdistä puhumattakaan!
    Tosi kova tuuli tuntuu täälläkin puhaltelevan, en ole kylläkään käynyt testailemassa sen jäätävyyttä...
    Pitääkin tutkia taas kuukalenteria, pelakuista voisi ottaa muutamia pistokkaita, muuten niiden mullanvaihdon ja leikkauksen jätän maaliskuun puolelle. Pitää ostaa kaikille uudet ruukut, pari vuotta sitten Plantsusta ostetut vanhan näköiset saviruukut ovat ovat suorastaan murentuneet murusiksi! Höh! Nyt ostan ihan tavallisia ruskeita saviruukkuja. Ne eivät onneksi maksa paljon.
    Provadot ovat kyllä pitäneet kirvat poissa pelakuista ja oliivipuusta, tai jos niihin ei olisi muutenkaan tullut niitä kirvoja. Paitsi ennen on kyllä tullut....
    Ehkä jouluruusuissa on niin kovat lehdet, ettei se Provado vaikuta sen takia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suvikummun Marja. Tuota hieman arvelinkin, että näihin ruukkuihin pitää olla muoviruukut sisällä tai hajoavat. Harmi ruukkujasi! Ikeassa on ne hienot harmaanruskeat. Hyvä jos sinulla Provadot toimii! Minulla ei näemmä...vai onko vika käyttäjässä?

      Poista
  3. Minullakin on Provadot kyllä toimineet ihan hyvin, meillä on sellaisia pikkuruisia harmaita öttiäisiä viherkasvien lehdillä ja ne ainakin häipyy kyllä noilla puikoilla.
    Ihana tuo Juudas<3 Mitäs jos se ei kestäkkään meidän talvea, apua jännitän jo nyt hänen puolestaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna. Hyvä juttu, että sinulla Provadot toimii! Täällä ei vaan näytä toimivan. Surraan sitten Juudasta yhdessä jookos? Oikein itkijänaisten kokous :)

      Poista
  4. Aika upea tuo Juudaksenpuu! Ei meille tänne vitosvyöhykkeelle kannata edes haaveilla, vaikka magnolian haluaisin kyllä, mutta haaveilen vaan :-)
    Orjanlaakeri on myös hankinta listalla, tykkään sen värikyydestä! Kivoja nuo ruukut, todellakin näyttävät vanhoilta, mutta tosi kivoilta!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuitiina. Miten olisi magnolia talvetettuna kellarissa tai sisätiloissa? Ei alistuta näihin vyöhykkeisiin eihän :) Kiitos kauniista kommenteistasi!

      Poista
  5. Sinun kuistilla on varmasti erinomaiset olosuhteet, kaikki kasviaarteesi ovat niin upeassa kunnossa! En kyllä epäile yhtään myöskään viherpeukaloasi, sekin toimii erinomaisesti ja peukalo on oikealla paikallaan :D

    Aivan ihana tuo sydämen muotoinen lehti ja nuo herkät kukat, ihmeellisen kaunis puu, kertakaikkiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maria. Juuri taisi kupsahtaa kolme pelakuuta joten en niin kovin hyvä viherpeukku taida olla. Kuisti on kyllä näppärä, siinä ei vikaa. Juudas on kyllä suloinen.

      Poista