torstai 25. kesäkuuta 2015

Kesää

Rakastan kesää. Kukkia. Ihan sama vaikka olisi myrskytuulta, on kuitenkin kesä. Talvi on niin raskas siksi ettei silloin kuki mikään ulkona, tajusin eräänä päivänä. Ja tänä keväänä on iskenyt myös pelko, että mitä jos kuoleekin kesken kaiken eikä ehdi nauttia kaikista kasveista tarpeeksi? Neilikat aloittavat kukintaansa kivikossa ja tuoksuvat paremmalta kuin suklaa.

Olen aika ihastunut tähän Lehtoängelmään, miksei minulla ole ollut tälläistä ennen...ehkei viihdy täällä kuivuudessa jatkossa, mutta ainakin tämä kesä on täydellinen. 

Päivänliljat tuovat aurinkoa tarvittaessa synkkiin päiviin

Miten romanttista onkaan kun kaarisyreenin hituset satavat hiljalleen maahan ja leikkimökin päälle...

Varjoliljoista olen vasta alkanut pitämään, pian nekin kukkivat

Sama juttu Iristen kanssa, sopivat hyvin romanttiseen henkeen, vaikka kukan muoto on minusta enemmän tapparaa muistuttava ja sotaisa! 

Juhannusruusut ja hopeahärkit kukoistavat vielä hetken

Hain jauhelihaa (montakohan tuntia elämästäni olen seissyt kärtsäämässä jauhelihaa lapsille, ihan liian monta) Lidlistä ja ostin mustikan, olen niin onnellinen tästä....se tarvitsee varmaan kaverin. Lajike on Goldtraub, kovasti kehuttiin ainakin yhden taimiston sivuilla. Olen pitkään haaveillut marjoista, mutta en oikein keksi minne niitä istuttelisin. Nyt on kai pakko keksiä. Mustikan raakileet tulivat kaupan päälle.

Täydessä kukassa uljas Holger-syreeni

 Tuoksuhernelaatikossa on elämää

Kylvökset kasvavat ovenpielessä: Kelloköynnös, tuoksuherneet (joista hieman ylituotantoa tänä vuonna) ja valkoiset harsokukat

Aivan ihana on Tulikukka Verbascum phoenicum Flush of White

Tämä karvanuppu näyttää erilaiselta kuin vaaleanpunainen Varjolilja, olisiko eri väriä, jännityksellä odotan
Sisäänkäynti pergolaan on aika romuromanttinen, kaariportti...vasemmalla Katsura, oikealla Pallovaahtera ja kärhöjä portissa

Vaikka elämä loppuisi tähän niin monet unelmista ovat toteutuneet...kuten kasvikatto pergolassa, suojaa jo aika hyvin pyykkejä sateessa. Ruosteviinistä.

Kaikki eivät pidä sateesta...lemmikkioravamme joka asustelee pitämyskoivussa popsii herkkunsa mieluiten kukkalaatikossa tai ikkunan päällä räystään suojissa. Talvella se söi kaikki koristeena olleet tammenterhot ja säilyttää herkkujemmojaan pelargoniruukussani.

Nyt pikaisesti kevyin mielin taimistolle, Kukkatalo mainosti ruusuja puoleen hintaan. Ruusukuume päällä. Eikä kesäkuu ole edes vielä loppunut, kesää on tolkuttoman paljon jäljellä. Kerron sitten mitä löysin, jos löysin.

6 kommenttia:

  1. Ruusuja puoleen hintaan, kelpaisi minullekin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja! Ruusut olivat aika vähissä ja aika kirvaisia. Mutta pian alkavat taimistoalet :)

      Poista
  2. Ihana kesän postaus!
    Minäkin sairastan ruusukuumetta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirjo! Ihana kuulla, että minulla on kohtalotoveri-ruusukuumeilija!

      Poista
  3. Ihana lemmikkiorava :D. Voi pientä, se näyttää olevan ihan viluissaan. Minullakin kukki tulikukka kun viikko sitten kävin katsomassa, on ne komeita! Ja hopeahärkin kukkaloistoa ei ole voittanutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elmeri! Orava oli suloinen, vaikuttaa poikaselta. Tulikukat ovat ihania, kiva kun sinulla kukkii se!

      Poista